Viisi asiaa, jotka sinun tulee tietää hybridityöhyvinvoinnista

Olemme Driimissä tietysti itse työyhteisö meidän työporukalla rakentamassa ja pohtiessa omaa hyvinvointiamme niin arjessa kuin töissäkin.

Mutta ennen kaikkea visiomme on mahdollistaa kaikille omien hyvinvoinnin unelmien toteutuminen ja jatkuva oppiminen kotona, vapaa-ajalla sekä töissä.

Viimeisten vuosien aikana meidän kaikkien hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen töissä on (taas kerran) mullistunut. Se miten pystymme suoriutumaan töissä parhaiten ensin etänä, nyt osittain toimistolla, tai uudestaan kokonaan toimistolla samalla varmistaen jaksamisemme myös kotona ja vapaa-ajalla vaatii ironisesti lisää työtä.

Haluamme Driimillä tehdä tämän työn työntekijän ja työyhteisön puolesta helpoksi mahdollistaen työyhteisön hyvinvoinnin lisäksi jatkuvan kehittymisen ja kasvun kaikilla elämän osa-alueilla jokaiselle tiimille ja yksilölle.

Työhyvinvoinnista tuli hybridityöhyvinvointi

Työhyvinvointi on sekä työntekijän että koko työyhteisön hyvinvointia. Työhyvinvointiin kuuluu muun muassa kokemus työn mielekkyydestä, hyvä johtaminen, työergonomia, työn imu ja turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Vaikkakin työhyvinvointi on kokonaisuus, joka koostuu useista osasista, on joitakin keskeisiä asioita, joihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti hybridityössä. 

Mitä hybridityö sitten tarkoittaa? Hybridityö on monissa yrityksissä uusi työmalli, jonka käyttöä vasta kokeillaan ja opetellaan. On kyse pandemian jälkeisestä työskentelystä, joka koskee erityisesti asiantuntija- ja toimistotyötä. Tulevaisuudessa hybridityö voi olla suuri etu yritykselle rekrytoidessaan uusia työntekijöitä. Hybridityöllä tarkoitetaan sellaista työnteon mallia, jossa yhdistetään lähi- ja etätyö. Osa työstä tehdään työpaikalla, osa etänä. Seuraavaksi kerron viisi asiaa, jotka edesauttavat hyvinvointia hybridityössä. 

1. Johtajuus hybridityössä

Voidaan ajatella, että hybridityössä johtajan rooli muuttuu hieman kohti valmentavaa johtamistyyliä. Työhyvinvoinnin kannalta kolme kultaista vinkkiä johtajalle ovat: kuuntele, luota ja tue. Hybridityössä on tärkeä kysellä työntekijän kuulumisia niin töihin kuin muuhunkin liittyen. Lisäksi työntekijän yksilöllisten ominaisuuksien huomioiminen ja työntekijään luottaminen voivat lisätä työn tuottavuutta ja työntekijän luovuutta. Työntekijän kannustaminen taas auttaa jaksamaan työssä. 

2. Itsensä johtaminen 

 Hybridityössä johtajuus siirtyy osittain myös työntekijälle. Etätyössä itsensä johtamisen taito on tärkeää työhyvinvoinnin kannalta. On osattava tauottaa työtä, jotta fyysinen ja henkinen toimintakyky säilyisivät hyvänä. Selkeitten rajojen laittaminen työ- ja vapaa-ajan välille kuuluu myös itsensä johtamiseen. Näin säästytään työuupumukselta. Työn oikea mitoitus, ajankäyttö ja palautumistaidot ovat keskeisessä roolissa työntekijän hyvinvoinnin kannalta.

3. Fyysinen ja virtuaalinen työympäristö

Työympäristöä kehittäessä tulee tähdätä siihen, että työympäristö on turvallinen ja edistää henkilöstön hyvinvointia. Hyvä ergonomia vaikuttaa myönteisesti sekä työn tuottavuuteen että työmotivaatioon. Esimerkiksi toimisto- ja asiantuntijatyössä tulee pohtia, kuinka hallita tietotulvaa, keskeytyksiä, hälyä ja uuden tiedon omaksumista. Myös työasennolla on merkitystä: ideaalitilanteessa työtasoa voi säätää istuma- ja seisomakorkeudelle, näyttö on säädetty niin, ettei sitä tarvitse niska kumarassa tuijottaa ja näppäimistö on pöytätasolla. Hybridityössä työntekijälle tulee myös järjestää mahdollisuus työtilaan työpaikassa. Kun tarkastellaan virtuaalista työympäristöä, silloin keskiössä ovat toimiva teknologia ja teknologiataidot. Hyvään verkkoyhteyteen ja tietoturvaan kannattaa myös panostaa. 

4. Yhteisöllisyyden tunteen ylläpitäminen

Yhteisöllisyyden tunne on yksi työhyvinvointia kantava voima. Hybridityössä tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sosiaaliseen tukeen ja palautteen antamiseen tulee panostaa. Yksinäisyys voi vaivata etätyössä, ja sillä on suora vaikutus mielen hyvinvointiin. Esimerkiksi yksin asuva etätyöläinen voi työssään huonommin kuin muiden kanssa asuva. Vaikuttaa siltä, että etätyön lisäksi tarvitaan tietty määrä läsnätyötä, jotta työ koetaan mielekkääksi. Hybridityössä viestinnän ja vuorovaikutuksen tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Erityisesti nuoret ja uudet työntekijät tarvitsevat aktiivista yhteydenpitoa työyhteisönsä kanssa. 

5. Resilienssi

Vahvan resilienssin omaava työyhteisö on valmis kohtaamaan muutoksia joustavasti, soveltaen ja ennakoiden. Resilienssiä voidaan vahvistaa tunnistamalla työn ongelmakohdat, arvioimalla ja ottamalla opiksi, tuomalla uusia ideoita työyhteisöön, ymmärtämällä kokonaisuutta ja uudistamalla kehittämiskäytäntöjä. Resilienssillä on iso vaikutus työhyvinvointiin hybridityössä. Väärin toteutettu hybridityö voi pahimmillaan johtaa työuupumukseen. Resilienssi on yksilön, yhteisön ja koko organisaation vastuulla. Yhteistyö on avainasemassa vahvan resilienssin luomisessa. Organisaation on oltava valmis oppimaan uutta ja sopeutumaan jatkuviin muutoksiin.  

Hybridityöhyvinvoinnin tulevaisuus

Hybridityössä on kyse uuden luomisesta. Jokaisen yrityksen tulee itse pohtia, miten hyödyntää hybridityötä mielekkäällä ja tuottavalla tavalla. Onnistunut ja hyvinvoiva hybridityö syntyy kyselemällä, kokeilemalla ja kehittämällä. Tähän päästään ottamalla työntekijät mukaan suunnittelemaan hybridityömallia. Työyhteisö koostuu yksilöistä, siksi jokaista yksilöä on kuultava hybridityömallia suunniteltaessa.

Tiedämme Driimillä, että pelkät tunnukset työhyvinvoinnin verkkovalmennuksiin eivät yksinään riitä. Tarvitaan monia muita tekijöitä mm. yhteisöllisyyden lisäksi. Tämän takia halusimme rakentaa yrityksille hybridivalmennusmallit. Voit tutustua näihin halutessasi täältä: driim.fi/yrityksille

------

Kirjoittaja on Driimin perustajiin kuuluva hyvinvointi- ja markkinointi-yrittäjä, isä, aviomies ja urheilijan statuksesta haaveileva Joonas Kylliäinen