Ehkäpä yleisin ennakkoluulo joogaan liittyen on että siihen tarvitaan erityistä notkeutta ja liikkuvuutta. Jooga on kuitenkin paljon muutakin kuin vaativia asentoja ja päälläseisontaa. Sana jooga tulee muinaisesta sanskritista ja tarkoittaa yhdistymistä. Meissä itsessämme voimme nähdä yhdistymisen kehon, mielen ja hengityksen tasapainona – kokonaisuutena, joka on tässä hetkessä läsnä. Voimme nähdä yhteyden myös meissä ja ympäristössämme, sekä siinä kuinka olemme itse tärkeässä roolissa siihen, mitä meidän ympärillämme tapahtuu – olemme osa suurempaa kokonaisuutta.

Jooga voidaan ajatella filosofiana, jossa asentoharjoitukset , āsanat, ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Joogan filosofian merkkiteoksessa, Patañjalin Joogasutrassa kuvaillaan joogan kahdeksan raajaa. Niistä jokaisella on tarkoituksensa, ja niitä voi harjoittaa joko itsenäisesti tai yhdistelemällä oman tarpeensa mukaan. Vinyāsa tarkoittaa hengityksen, prānāyāman, ja liikkeen, āsanan, yhdistämistä. Esimerkiksi astangajooga on dynaaminen joogatyyli, jolle on tyypillistä toistaa samoja liikesarjoja kehoa yhdessä puhdistavan ja lämmittävän ujjayi-hengityksen kanssa. Yin-jooga on puolestaan hyvin passiivista, rauhallisissa asennoissa viivytään pidempään, mikä edesauttaa havainnoimaan mieltä ja ajatuksia. Kundalinijooga, tietoisuuden jooga, yhdistää liikkeen ja hengityksen lisäksi musiikin, mantran ja meditaation, dhyānan.

Joogassa on useita eri koulukuntia, traditioita ja tyylejä, mikä tarjoaa mahdollisuuden jokaiselle ja jokaiseen hetkeen sopivan harjoituksen. Jooga voi olla niin dynaamista kuin hidastempoista. Sitä voi harrastaa maassa matolla, silkissä ilmassa, saunassa tai vaikkapa sup-laudalla. Huolimatta valitusta joogatyylistä, kaikissa on kuitenkin yhteistä sama joogan sisin - löytää oman mielen ja kehon yhteys. Monesti joogaharjoituksen ilo piileekin siinä, että harjoitusta voi muokata aina omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Riippumatta siitä onko aloittelija, edistynyt joogi tai jogini, suuri tai pienikokoinen, urheilullinen, liikkumaton, notkea tai kankea, tai mitä tahansa näiden väliltä, jokainen voi löytää joogasta juuri itselleen sopivan harjoituksen.

Oman kehon ja mielen yhteyden löytäminen auttaa paitsi edistymään omassa harjoituksessa, myös jokapäiväisessä arjessa. Prānāyāma on elämänenergian, prānan tietoista ohjausta ja hengityksen säätelyä. Tuomalla hengitykseemme enemmän huomiota voimme tuoda aivoihimme lisää happea, nostaa energiatasojamme ja saada lisää virtaa. Toisaalta hengitys toimii myös loistavana työkaluna kehon ja mielen rauhoittamisessa. Dhyānan avulla, voimme löytää yhteyden mielemme sisimpään, olla täysin läsnä omassa kehossa ja hetkessä. Erilaiset āsanat voivat toimia energisoivina, restoratiivisina tai terapeuttisina. Liikkeiden avulla voi muun muassa vapauttaa painetta kehosta, vilkastuttaa verenkiertoa, lievittää ahdistusta, parantaa unettomuutta tai ruoansulatusta.

Emma Räsäsen vinkit raskausajan joogaan

Jos joskus niin raskausaikana on hyvä harjoittaa läsnäoloa ja lempeyttä itseään kohtaan. Jooga raskauden aikana vahvistaa niin kehoa kuin mieltä sekä tulevaan synnytykseen että aikaan sen jälkeen. Rauhallisempi mieli kykenee vastaanottamaan raskauden tuomat muutokset rauhallisemmin ja fyysinen harjoitus vahvistaa kehoa. Jotkut joogan āsanat toimivat jopa synnytysasentoina! Driim valmentaja, joogaopettaja ja tuleva äiti Emma Räsänen antaa omat vinkit tähän upeaan elämänvaiheeseen:

1. Muokkaa liikkeitä itsellesi sopiviksi

Raskausaikana on hyvä välttää syviä kiertoja, mutta voit tehdä niitäkin hyvin tuettuna ja pehmeästi. On myös hyvä välttää liian pitkään selinmakuulla oloa, jolloin esimerkiksi loppurentoutuksen voi viettää kylkimakuulla. Erityisesti vasemmalla kyljellä lepääminen tekee hyvää raskausaikana, sillä verenkierto lisääntyy kohdun alueelle, sikiöön ja munuaisiin. Vasemmalla kyljellä makuu helpottaa myös selkään kohdistuvaa painetta.

2. Rentoudu hengitysharjoitusten avulla

Erityisesti syvät ja rauhoittavat hengitysharjoitukset voivat auttaa jo raskauden aikana rauhoittamaan niin kehoa kuin mieltä, jotka molemmat ovat koko raskauden ajan suuressa muutoksessa. Hengitysharjoituksista on hyötyä myös synnytyksessä. Rentouttamalla mielen keho vapauttaa hyviä hormoneja, endorfiini lievittää kipua ja oksitosiini edistää synnytystä. Joogaharjoituksen avulla voi näin lievittää esimerkiksi synnytyspelkoa.

3. Harjoita lantionpohjan lihaksia

Hengitystä voi ohjata myös lantion alueelle. Monet joogan harjoitukset ovat omiaan vahvistamaan ja rentouttamaan lantionpohjaa. Hyvät lantionpohjan lihakset auttavat synnytyksestä palautumisessa, mutta on yhtä lailla tärkeää, että lantionpohjan osaa rentouttaa. Näin synnytyksessä voidaan välttää esimerkiksi suurempia repeämiä.

Hyvinvoivin terveisin,

Katri Kruger / Driim

Driimin sivuilta löydät Emma Räsäsen valmennuksen Joogasta hyvinvointia, Eeva Estlanderin valmennuksen Meditaatiosta energiaa, sekä toistakymmentä muuta huippuvalmennusta hyvinvoinnin eri aihealueiden osaajilta.