Työelämä on muutoksen kynnyksellä. Pandemian myötä muutosta on jo tapahtunut ja prosessi jatkuu.
Perinteisen läsnätyön rinnalle on tullut etätyö, ja jo monissa organisaatioissa kokeillaan läsnä- ja etätyön yhdistelmää, hybridityötä. Kun työnteko muuttuu, myös työhyvinvoinnin on muututtava. Mihin asioihin on erityisesti kiinnitettävä huomiota, kun halutaan luoda tulevaisuuden työhyvinvointia? Näihin asioihin perehdyn tarkemmin, mutta sitä ennen on hyvä hieman tarkastella, mitä muutoksia työelämä tulee kohtaamaan.

Sisällys

• Työ monipuolistuu, niin myös sinäkin
• Aivot avainasemassa tietotyössä
• Vahva yhteisöllisyys luo vahvan työyhteisön
• Työhyvinvointia palveleva johtamistyyli
• Työn muokkausta yksin ja yhdessä
• Positiivisesta psykologiasta...

Uusi vuosi on aikaa, jolloin teemme useimmiten lupauksia itsemme kehittämiseen liittyen. Kun lupauksista tehdään tiukkoja ja epärealistisia, on ne hankala pitää. Vaikka alku lähtisikin hyvin käyntiin, on vuosi pitkä aika säilyttää motivaatio ja päättäväisyys. Onkin tärkeä tehdä lupauksia ja tavoitteita maltillisesti. Tee tavoitteistasi konkreettisia, mutta samalla realistisia. Haasta hieman itseäsi, mutta salli myös lipsahdukset. On ihan ok, ettei joka päivä ole parhaimmillaan. Kukaan ei myöskään kiellä lisäämästä tavoitteita pitkin vuotta. Voit esimerkiksi tehdä itsellesi neljä lupausta ja aloittaa seuraavan aina jahka edellisestä on tullut rutiini, vaikkapa kolmen kuukauden välein. Lue alta 4 uudenvuodenlupasta Driim-valmentajilta.

”Tavoitteen saavuttamisessa pitää ymmärtää...

Liikunnalla on useita terveyshyötyjä keholle kuten painonhallinta, lihaskunto, liikkuvuus ja nopeusvoima. Lisäksi sillä on mieletön vaikutus meidän aivoihin. Liikunta vapauttaa endorfiineja, eli mielihyvähormoneja, parantaa unemme laatua ja lisää vireystilaa. Jaksamme sekä fyysisesti että psyykkisesti paremmin. Samalla tavalla aivojen treenaaminen auttaa pysymään skarppina ja voi jopa kasvattaa toimintakykyisiä työ- tai elinvuosia. On aivan yhtä tärkeä harjoittaa lihaskuntoa ja keskittymistä, kuin rentoutumista ja ajatusten vapaata virtaa. Levossa lihaksemme palautuva rasituksesta ja kasvavat. Luovuuden taidoilla puolestaan pystymme luomaan uusia neurologisia yhteyksiä. Kun hallitsemme liikeratamme ja hajamielisyytemme olemme tehokkaampia ja jaksamme paremmin niin arjessa kuin töissä. 

Driimin uusimmat valmennukset kehon ja mielen aktivoimiseen 

1. Aivojen...

Kesän valo ja lämpö lataavat pitkän talven jälkeen tyhjentyneitä akkuja. Syyskuussa valon määrä on jo kovassa laskuvaiheessa, mikä vaikuttaa paitsi luontoon myös meihin. Viilenevät ja pimenevät illat saavat hidastamaan tahtia, palaamaan takaisin arkirutiineihin ja herkästi vetäytymään omiin oloihimme. Arviolta 10-30% väestöstä kärsii lievästä kaamosmasennuksesta tai kaamosrasituksesta. Masennusta ei pidä vähätellä. Lieviä oireita voi hoitaa itse panostamalla kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja itsensä kehittämiseen ympäri vuoden.

Jos koet itse tai tunnet jonkun joka tarvitsee tukea ja apua, Mieli Suomen Mielenterveys ry kriisipuhelin palvelee 24/7 numerossa 09 2525 0111 https://mieli.fi 

Driim-valmennukset kaamosrasituksen karkotukseen

1. Liikunta ja ulkoilu

WHO:n mukaan Suomen ilmanlaatu on maailman paras! Oletko...

Ehkäpä yleisin ennakkoluulo joogaan liittyen on että siihen tarvitaan erityistä notkeutta ja liikkuvuutta. Jooga on kuitenkin paljon muutakin kuin vaativia asentoja ja päälläseisontaa. Sana jooga tulee muinaisesta sanskritista ja tarkoittaa yhdistymistä. Meissä itsessämme voimme nähdä yhdistymisen kehon, mielen ja hengityksen tasapainona – kokonaisuutena, joka on tässä hetkessä läsnä. Voimme nähdä yhteyden myös meissä ja ympäristössämme, sekä siinä kuinka olemme itse tärkeässä roolissa siihen, mitä meidän ympärillämme tapahtuu – olemme osa suurempaa kokonaisuutta.

Jooga voidaan ajatella filosofiana, jossa asentoharjoitukset , āsanat, ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Joogan filosofian merkkiteoksessa, Patañjalin Joogasutrassa kuvaillaan joogan kahdeksan raajaa. Niistä jokaisella on...

Rakastuin ensi kertaa taysin yllattaen eraana synkkana marraskuun paivana. Elin mukavaa elamaa opiskellen ja tehden siina ohessa unelmatoitani mallina ja tanssijana. Olin paattanyt lahtea seuraavana syksyna Pariisiin ranskaa opiskelemaan, kun yhtakkia tapasin miehen, joka sai minut ensi lauseellaan nauramaan. Han oli amerikkalainen mies, joka oli juuri muuttanut Pariisiin ja oli Suomessa tyomatkalla. Mika sattuma tai taydellinen kohtaus romanttisessa komediassa!

Juttelimme tuona iltana paljon ja katselimme toisiamme cocktail-kutsuilla ollessamme toisella puolella huonetta muka keskustellessamme toisten ihmisten kanssa. Sitten tyokaverini ehdotti, etta heittaisi minut kotiin ja kiitin hanta tarjouksesta. Mietin, miksei tuo mies, joka selvasti oli ollut kiinnostunut minusta, tullut pyytamaan yhteystietojani. Laitoin kamani kasaan ja sanoin vain etaalta hei tuolle miehelle, joka oli saanut minut ihastumaan heti ensi naurusta.

Mietin hanta monta paivaa ja harmittelin, etta...